Saga asuinpaikkana

Hei,

Viimeisessä blogimerkinnässä kirjoittelen hieman Sagasta, joka oli kotikaupunkini puolen vuoden ajan. Paikka ei ole kovin hyvin tunnettu, joten mm. kuvien löytäminen googlen kuvahaulla oli itselleni vähän haastavaa. Eli lisäilen tähän joitain kuvia, mitä otin kesän aikana.







Saga on kaupunkina melko pieni ja maalainen, ja kaikki tarvittava on vain pyörämatkan päässä. Lyhyen pyöräilemisen jälkeen pääset niin keskustaan kuin maaseudullekin. Yliopisto sijaitsee n. 2 km päästä keskustasta, missä on juna- ja linja-autoasema. Asemalta taas on hyvät yhteydet lähikaupunkeihin - mm. pikajunalla menee puoli tuntia Fukuokaan, ja halvemmalla vaihtoehdolla eli bussilla aikaa menee noin 75 min. Busseja meneekin Fukuokaan n. 20 minuutin välein, mikä on tiheämmin kuin mitä Sagan sisäinen paikallisliikenne kulkee. Siksi en käyttänytkään Sagassa busseja kuin muutaman kerran - pyörä voittaa ne mennen tullen.


Keskustan pääkatua matsurin aikaan


Tyypillinen pienempi katu keskustassa

Keskustassa en kovin paljon edes viettänyt aikaa, sillä kaikki palvelut löytyivät myös muualta. Oli siellä muutama kiva kahvila, jossa käytiin välillä istuskelemassa. Useammin kuitenkin pyöräiltiin keskustan ohi vähän kauemmas Youmetowniin, joka on iso ostoskeskus n. 20-30 min pyörämatkan päässä kampukselta. Sieltä löytyy kaikki keskeisimmät ketjukaupat ja paljon pienempiä kauppoja. Kannattaa käydä, sieltä löytyy myös paljon hyviä ravintoloita!


Matkalla Youmetowniin

Myös kampuksen ympärillä on kauppoja, ravintoloita ja kahviloita, joten kauas ei tarvitse mennä palveluiden perässä. Ravintolassa on melko halpaa syödä, ja hyvää myös! Lempiravintolani kampuksen ympärillä olivat Hamazushi, Ebizou ja Urabe (tosin kaikista ravintoloista sai mielestäni hyvää ruokaa). Käytiin myös usein opiskelemassa Starbucksissa.

Jotkut saattavat sanoa, että Sagassa ei ole mitään tekemistä. Ei siellä pienenä paikkana välttämättä olekaan mitään erityistä, mutta en silti kokenut siellä montaakaan tylsää päivää. Päinvastoin välillä tuntui, että aikaa ei ole tarpeeksi, jotta ehtisin tehdä kaiken mitä haluan. Monesti joku saattaa ehdottaa syömään menoa porukalla, tai esimerkiksi laulamaan karaokea, keilausta tai izakayaa. On paljon myös omasta aktiivisuudesta kiinni, tuleeko tylsää vai ei. Viikonloppuina mentiin usein Youmetowniin, ja matkustellakin ehtii viikonlopun aikana. Myös kulttuurikurssin ekskursiot syö osan viikonlopuista.


Tämä oli yksi lempikatujani keskustan eteläpäädyssä




Kanaaleja on Sagassa vähän joka puolella




Bonuskuvana rumin hämähäkki, jonka näin Sagassa. Etenkin loppukesällä hämähäkeiltä ei oikein voinut välttyä!

Siinäpä vähän elämisestä Sagassa. Nyt lähes kuukausi paluun jälkeen on kova ikävä takaisin, mutta eiköhän se tästä, kun arki lähtee kunnolla pyörimään. :)

Kiittäen ja kuittaen: Emma

Opiskelu Sagassa

Hei,

Ennen kuin annan vaihdon kokonaan painua muistojen syövereihin, haluan vielä tehdä pari infopostausta opiskelusta ja yleisestä asumisesta Sagassa. Puhuin keväällä siitä, millaisia kursseja valitsin, mutta nyt kerron enemmän, millaisia kurssit lopulta olivat.

Hakuvaiheessa koin, että Sagan sivuilta löytyi melko vähän tietoa SPACE-ohjelman kursseista, ja kurssikuvaukset eivät oikeasti kertoneet ainakaan minulle mitään. En myöskään kokenut kurssivalikoimaa kovin mielenkiintoiseksi verrattuna muiden yliopistojen tarjontaan, mutta loppujen lopulta olin positiivisesti yllättynyt ja tyytyväinen omiin kurssivalintoihin. Minulla puolet kursseista oli kielen opiskelua, yksi kurssi kulttuuria ja loput kaksi oman alan kursseja (bilsaa maataloustieteen laitokselta). Kursseja saa käydä niin paljon kuin vain ehtii, mutta vähimmäisvaatimus on 12 japanilaista opintopistettä (6 op kieliopinnoista, 2 op kulttuurikurssista, 2 op itsenäisestä tutkimuksesta jos pakollinen, ja loput vapaavalinnaisista).

Kulttuurikurssi eli Field Work on Japanese Affairs oli mielestäni yksi kivoimpia kursseja. Se oli ainoa kurssi, jossa näki koko SPACE-E -vaihtariporukkaa, sillä muuten ihmiset jakaantuivat melko tehokkaasti eri kursseille. Kurssin aikana tehtiin useampi ekskursio lähiympäristöön, ja lisäksi tutustuttiin luokassa japanilaiseen kulttuuriin mm. origamien avulla. Kurssin isoin työ oli tutkimus, jossa tuli haastatella japanilaisia, ja esitelmässä tarkastella Japanin ja muiden maiden (yleensä kotimaan) kulttuurisia piirteitä ja eroja aiheen suhteen. Meidän aihe käsitteli, kuinka vakavaa klubikulttuuri/harrastustoiminta on japanilaisissa yliopistoissa (vrt. meidän kotimaat). Monta tuntia meni myös siihen, että kuunneltiin muiden esityksiä, joten kokonaisuudessaan kurssi oli mukavan rento. :) Lopussa piti vielä kirjoittaa pari esseetä liittyen kurssin aiheisiin.



Kieliopinnot jakautuivat moneen osa-alueeseen - kielioppiin (tärkein), kanjeihin sekä puhekurssiin (+vaativammilla tasoilla taisi olla myös muita, ainakin kirjoituskurssi), ja sait valita näistä mitä halusit. Laiskana jätin puhekurssin pois, mutta kaduin sitä myöhemmin. En nimittäin puhunut niin paljon japania yliopiston ulkopuolella kuin kuvittelin, ja siksi puhuminen tuotti ongelmia koko kesän ajan. Tunnit olivat melko samantyylisiä, kuin mitkä tahansa muutkin kieliopinnot, tosin opiskelijoilta vaadittiin enemmän aktiivisuutta kuin esimerkiksi Jyväskylän yliopiston japanin tunneilla. Lisäksi läksyjä tuli joka kerralla (ja niihin meni aikaa). Meillä oli kaksi isompaa välikoetta ja lisäksi loppukoe lukukauden aikana, joten kerralla ei tarvi opiskella kaikkea kurssin asioita.

Jos tuntuu alussa, että alun tasokoe menee huonosti, ja koet olevasi oikeasti ylemmällä tasolla, kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä. Aika helposti he päästävät sinut ylemmälle tasolle (josta taas on helpompi tipahtaa alaspäin jos on liian vaativaa). Näin kävi omalla kohdalla, ja loppujen lopuksi Beginning II oli minulle paljon parempi taso kuin I (joka olisi ollut pelkkää kertausta. Tasossa II taas pääsin melko suoraan jatkamaan siihen, mihin olin Jyväskylän kolmoskurssin jälkeen jäänyt).

Kieliopintoja pääsi myös korvaamaan Cross-Cultural Interactions -kurssilla, jossa opiskelee sekä vaihtareita että japanilaisia opiskelijoita. Päädyin ottamaan kaikista kulttuureista kertovan "tanssikurssin", jossa tutustuttiin ei-verbaaliseen viestintään zumban avulla. Kurssi oli ihan kiva, ja muut opiskelijat tekivät siitä vielä paremman (tutustuin kurssilla moneen sellaiseen, joita tuskin muuten olisin tavannut). Zumba oli mukavaa, ja retki Fukuokan eteläamerikkalaiseen tanssikouluun oli tosi kiva kokemus. En kuitenkaan oikein tykännyt kurssin kotiläksyistä, jossa piti pitää päiväkirjaa omista kohtaamisista eri kulttuurien kanssa. Joskus päiväkirjaa oli helppo kirjoittaa, mutta joskus piti tehdä tikusta asiaa, kun en ollut esimerkiksi oppinut uutta tai saanut kunnollista kokemusta, jossa erikulttuurisuus olisi korostunut. Ihan hyvä ja melko helppo kurssi siis, muttei minun suosikki, vaikka sainkin sieltä hyviä kavereita.


Fukuokan tanssikoululta, missä opittiin flamencoa, salsaa ja arabialaista tanssia

Agriculture-laitoksella taas minulla oli yksi yleinen maataloustieteestä kertova kurssi (general topics of agriculture), sekä itsenäinen opiskelu -kurssi. Yleinen kurssi oli luentomainen kurssi, jossa joka tunnilla eri luennoitsija kertoi omasta tutkimuskohteestaan. Läksyjä tai kokeita ei ollut, mikä teki tästä kurssista kesän helpoimman. Kurssi sisälsi myös tutustumisretken riisinviljelyn pariin, mutta itse en valitettavasti sinne päässyt (olisi ollut mielenkiintoista kokeilla riisin istuttamista). Sen sijaan kirjoitin esseen aiheesta. :D

Toinen ehdottomasti mieleenpainuvin kurssi oli itsenäinen opiskelu, jossa pääsin osaksi biokemian labraporukkaa. Itse työ labrassa oli tavallista solulabraa, missä viljeltiin soluja, transfektoitiin jokin geeni soluihin ja katsottiin, tuottivatko solut haluttua tuotetta. Mutta kaikki kurssin ympärillä oli sitten iso osa koko vaihto-opiskeluani. Labraporukka nimittäin otti minut avosylin vastaan, ja kutsuivat minut moneen eri tapahtumaan. Sain labran työhuoneesta oman pöydän jolla työskennellä, ja muut opiskelijat auttoivat minua tutkimuksessani. Myös tutorini oli labrasta, joten hän auttoi minua monessa asiassa niin labrassa kuin sen ulkopuolellakin.

Tämä oli erittäin hyvä tilaisuus päästä näkemään läheltä japanilaista arkielämää, ja erityisesti, millaista opiskelu on bilsan alalla. Suomessa opiskelu on vapaamuotoista, saat tulla ja mennä kuten haluat, eikä mitään luokka/ryhmäjaottelua ole. Japanissa taas (muistaakseni 3. tai) 4. vuoden jälkeen valitset oman laboratorion ja ohjaavan opettajan, ja alat tehdä omaa tutkimusta labran sisällä (kaikki opiskelijoiden omat tutkimukset liittyvät ohjaavan opettajan isompaan kokonaisuuteen/tutkimuskohteeseen). Eli he käyvät normaalisti luennoilla ja suorittavat kursseja, mutta luentojen välissä he kuluttavat aikansa omassa laboratoriossa oman tutkimuskohteen parissa. Tämä oli mielestäni todella mielenkiintoista, ja varmasti heille myös palkitsevaa - saavathan he sillä tavalla koko ajan harjoitusta tulevaa uraa varten.


Siinä siis minun käymät kurssit. Toki tarjontaa on paljon enemmänkin, mutten tiedä sitten niiden sisällöstä sen enempää. Kurssitarjonta käydään melko hyvin läpi orientaatioviikolla, joten sillon ehtii vielä hyvin valitsemaan, mitä ottaa. :)

-Emma

Kuvia kesästä osa 2 (Matkustelu)

Sagan tapahtumien lisäksi ehdin matkustellakin ihan mukavasti. Tässä siis kuvapostaus siitä~

(Pahoittelen kuvien määrää - yritin karsia niitä, mutta se oli vaikeaa..)

Ureshinon kylpylä

Käytiin Sagan lähellä olevassa Ureshinon kylässä, joka on tunnettu kuumista läheistä. Kuvia on vain ryokanista, missä yövyttiin poikaystävän kanssa - ei valitettavasti ehditty kierrellä kylässä muuten kuin vain ilta-aikaan. Majatalo oli niin kiva, että voin lämpimästi suositella sitä (nimeltään Shoen ryokan). Majatalon isäntä jopa heitti meidät bussipysäkille seuraavana aamuna, niin päästiin jatkamaan helposti matkaa. :) 

Majatalo oli sisältä melko sokkeloinen

Meidän huone puutarhanäköalalla, ja meidän yllätykseksi omalla onsenilla!

Illallinen ja aamiainen tarjoiltiin huoneeseen

Nagasaki

Jatkettiin Ureshinosta Nagasakiin päiväreissulle, ja kierreltiin lähinnä nähtävyyksiä liittyen atomipommiin. Kuvassa patsas rauhan puistosta.

Tässä kohta, jossa pommi räjähti (=hypocenter).


Käytiin myös atomipommimuseossa, joka oli todella mielenkiintoinen, mutta myös masentava. 

Tokio ja Disneyland

Poikaystävän vierailun aikana sain muutaman tunnin vapaaksi koulusta, joten päästiin matkustelemaan. Käytiin tottakai jälleen Tokiossa, ja ehdittiin viettää päivä Disneylandissa, missä olen aina halunnut käydä.

Käytiin Asakusassa ilta-aikaan. Näin illalla turisteja ei ollut paljon, niin tunnelma oli ehkä vähän kivempi + temppeli oli kauniisti valaistu.


Asakusa


Jälleen näköalatornissa, nyt valoisaan aikaan. Ei nähty Fujia taaskaan..


Disneyland!


Leikin Minni Hiirtä


Tuhkimon linna oli aivan upea!

Universal Studios Osakassa

Disneylandia isompi juttu itselle oli päästä Osakan Universal Studiosiin, ja tarkemmin puiston Harry Potter -maailmaan. Rakastan Harry Potter -kirjoja ja -elokuvia, joten tämä oli yksi koko vaihdon kohokohdista! :) 

Tylyaho

Tylypahka

"Jos minä olisin noita..:" Päästiin siis testaamaan kaapuja :) 

Oli puistossa myös muutakin nähtävää, esim Jurassic Park!

+ Minion Park

Kohokohta oli kuitenkin Harry Potter -maailma, etenkin ilta-aikaan se näytti upealta

Nara

Osakassa käytiin vain Universal Studiossa ajanpuutteen vuoksi, ja jatkettiin sieltä suoraan Naraan. Siellä päästiin kokemaan nimenomaan sitä "vanhaa Japania", josta pidän.

Nähtiin tottakai myös Naran peuroja :)

Kioto

Kiotossa oltiin kaksi yötä, joka oli ehkä liian vähän ottaen huomioon, miten paljon nähtävää siellä on (tai sitten oltiin vaan hitaita). Tänne pitää tulla tulevaisuudessa uudestaan. :) 

Kiyomizu-temppeliltä. Päärakennus oli meidän epäonneksi juuri remontissa, mutta onneksi alueella oli myös muuta nähtävää (ja koska oli Gion matsuri, ihmisiä oli toosi paljon).


Kinkakuji


Gion matsurin paraatia

Seoul

Vietettiin vaihtariporukalla viikko Seoulissa. Otettiin vaan rennosti, kierreltiin jonkin verran nähtävyyksiä, syötiin todella hyvää ruokaa ja shoppailtiin. Yleensä matkustellessa yritän ehtiä näkemään kaiken ja juoksen paikasta toiseen tiukalla aikataululla, niin tämä reissu oli mukavan erilainen. Ei todellakaan kierrelty kaikkia temppeleitä, eikä käyty retkillä kaupungin ulkopuolella, mutta se pelkkä hengailu oli mielestäni parasta tällä reissulla. :) Pitää ottaa opiksi tulevia reissuja varten~

Gyeongbok-palatsi

Uutta ja vanhaa katukuvassa

Bukchon Hanok Village

Ewha Womans University. Meillä oli arkkitehtuurin opiskelija mukana, niin käytiin katsomassa paljon erikoisempia rakennuksia


Siinä missä me muut otettiin kuvia, Katie ja Boom luonnostelivat rakennuksia ja maisemia


Matkaseura :)


Syötiin niin paljon hyvää ruokaa tällä reissulla <3 Kuvassa jotain kanapaistosta, jota dipattiin sulatejuustossa


Tässä taas syötiin kotitekoista tofusettiä, missä lähes kaikki ruokalajit oli tofusta. Todella hyvää ja asiakaspalvelu todella ystävällistä :)


Käytiin myös läheisellä Bukhansan-kansallispuistossa. Päästiin puistoon vasta pari tuntia ennen auringonlaskua, joten saatiin olla ihan yksinämme siellä. Lisäksi taivas oli upean näköinen auringonlaskun aikaan, mikä teki kokemuksesta upean. Ainoana haittapuolena oli, että oli kiire tulla pois sieltä ennen pimeää :D

Okinawa

Seoulista varattiin Katien kanssa lento suoraan Okinawaan, sillä ei haluttu vielä lopettaa reissailua. Vietettiin kolme yötä Nahassa ja kaksi yötä läheisellä Tokashikin saarella. Meillä sattui hyvä tuuri sään suhteen, joka päivä oli aurinkoinen!

Ekana päivänä mentiin Churaumi-akvaarioon bussilla. Ympäristö oli niin kiva, että melkein kaduttiin, ettei otettu majoitusta täältä.

Akvaario oli valtava, ilmeisesti yksi maailman suurimmista!

Tokashiki-saaren Tokashiku-ranta. Oltiin siis kolme päivää saarella, ja päivät vietettiin snorklaillen. En ollut koskaan ennen snorklannut, ja se oli niin kivaa, ettei tämä jäänyt varmastikaan viimeiseksi kerraksi. Tällä rannalla nähtiin ihkaelävä merikilpikonna! 

Saari oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Ja me vielä mietittiin, ehtiikö aika käydä pitkäksi kolmessa päivässä.. :D 

Viimeisenä päivänä otettiin vene "autiolle saarelle", joka oli tosi lähellä Aharen-rantaa. 

Saari oli ihana, eikä niin täynnä ihmisiä kuin Aharen-ranta

Parasta oli kuitenkin korallit, jotka näkyvät hyvin tästä kuvasta. En olisi ikinä uskonut, millainen maailma pinnan alta voi löytyä! Kaloja oli kaikissa sateenkaaren väreissä, niin isoja kuin pieniä. Eivätkä ne pelänneet ihmisiä yhtään (jotkut ilmeisesti ruokkivat niitä). Yhdessä välissä kalaparvi tuli niin iholle kiinni, että säikähdin ja jouduin uimaan karkuun :D


Korallit olivat ihan samannäköisiä, kuin mitä nähtiin ensimmäisenä päivänä akvaariossa. Oli upeaa kokea ne ihan luonnossa :) (Kuva siis akvaariosta, harmitti kun en omistanut vedenkestävää kameraa.) 

Tässäpä siis pähkinänkuoressa kaikki matkustelut, mitä tein heinäkuusta eteenpäin. :) 

-Emma